lauantai 26. marraskuuta 2011

Valo




Valo kaartuu, koskettaa.
Ohittaa muut, paikallaolijat.
Kajoaa kappaleisiin, hajoaa,
mutta ei lannistu, osuu, minuun,
tarkemmin kuin nuoli omenaan.

Kevät on tulossa, kiitos kaikille siitä.
Tukena olleille.
Ja kiitos niille, jotka huomioitte,
mutta väistelitte.
On helpompi karsia, kuin kyntää ja siementää.

Kevät, aurinko, sula.
Lätäköt ruota ja avoimemmat katseet,
liikennevalojen välillä.
Kauniissa maassa,
jalat asvaltin päällä, taas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti