lauantai 17. joulukuuta 2011

Tavoite saavutettu


Satun olemaan, ainoa vailla seuraa.
Tässä hetkessä ei siis ole mitään, mitä surra.

Tavoite on, näköjään, yksinäisyys.
Muiden seurassa.
Pölisevät voikukat, peittävät sinisen taivaan.
Oloni on kuin etelässä, jossa ei osata ajaa,
ilman äänimerkkejä.
Täältä ne puuttuvat.
Vaikenemme kaikilla osa-aluiella.
Jos asiaa, haemme kirveen.
Pitäisi töötätä, enemmän.

Muuten sama, etelään verraten. Kieli vierasta,
vaikka omaani onkin, täällä.

Tavoite saavutettu, kaunis katsella.
Mission complished.
Puhe on turhaa,
kun ei kukaan halua, kuunnella.
Enkä minä auttaa siinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti