sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Hevon paskat!


Laskeudun tasolle,
jossa kasvaneet oriit kiitävät,
liinaharjat heiluen kohti kiimaista niittyä.

Ollakseen mitä ovat,
geeniensä tuloksena.
Janoten jatkoa.

Reilu peli kaukana.

Lapsena opeteltua,
ei tarvitse enää muistella.

On vain oletus jatkosta.

Tänään käytetään kaikki temput,
purraan löysät ohjakset poikki.
Katsotaan kuka ensin ottaa kopin.

Laskeudun, yritän päästä mukaan,
viettieni ohjaamana.
Olen vieraalla maalla,
vieraassa iässä.

Satulaan sattuu.

Luovutan.

Hevon paskat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti