Kivisiä polkuja

Sulassa sovussa,
kävelemme kivisiä polkuja.
Polkumme yhtyivät,
jokauan aikaa sitten,
vuonna nolla.

Sinä kuljet edeltä,
minä askeleidesi tahdissa,
hyppien kohti koettua.

Valaise tieni,
pistä pimeä kumartamaan,
avaamaan spektrit.

Etenen, askeleidesi marssiessa edellä.

Uskon löytäväni perille.

Viereesi.

d