Suru puserossa

Tunnen vaateideni painon.
Olkapääni aistii,
kertoo vahvuudesta,
ja sen puutteesta.

Lahkeiden poimuissa,
piilee suru,
väistellen ajatusten pommitusta,
yllättävää tuulta.

Suru puserossa,
kuivaa auringossa.
Kunhan pilven takaa,
sitä jaksaa odottaa.

Mies, nainen,
Kosteana kaihosta.