Avain

Sinä vilkaiset minua lasiesi takaa.
Tummanpuhuvat silmät.
Silmät, jotka seuraavat jokaista askelta,
tielläni.
Nyt.

Huomasin katseesi,
kaartaessani pöytien välistä.
Tiedän tunteen.
Sinun.

Olisi pitänyt puhua,
silloin kun oli aika, ja aikaa.

Nyt on vain muistot laatikossa,
nekin,
joita ei pitäisi avata.

Kuulin sinun heittäneen avaimenkin pois.
Minä pidän omani taskussa.
Varmuudeksi.
Siksi.

Sattuisi jos sattuisi tarvitsemaan,
hieman valaisua.