
Matohuulesi,
luikerteli kertomustesi tahdissa.
Pyrki pakoon,
tekeytyen yhteistyötä kaihtavaksi.
Tuoreet ajatukset,
kiehtovat matoa,
huulilleni laskeutuvaa.
Tuota seinää pitkin,
josta ei olisi enää pitkä matka,
huipulle.
Pelkäämme sadetta,
joka tukkisi aukot,
huuhtoisi mielenkiinnon,
sammuttaisi tulen.
Hukuttaisi madon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti