torstai 2. toukokuuta 2013

Radat



Yritän olla katsomatta.
Se on vaikeaa.
Olet kaari, ja katseesi on,
suklainen ja makea.

Tuijotamme hetkien etsiessä,
toisiaan.

Mikähän on nimesi?
Onko nyt hyvä?
Monta kysymystä,
valuu pienestä kysymysten kannusta,
tietäen että vastauksia,
saa odotella.

Olemme lähellä, mutta niin,
loitolla.

Tiedän etten aloita,
puisevaa, mitään keskustelua.

Olin varma, että voisimme olla,
samaa maata. Ehkä?

Sinun kauneutesi,
ja minuuteni,
eivät ole,
kuitenkaan,
samoilla radoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti