lauantai 4. toukokuuta 2013

Sinun äänesi



Sinun äänesi, leikkii kanssani.
Saa aikaan halun,
innostuksen, kiihkon,
lievän tuskan.

Kun ei pysty,
lähestymään, avaamaan hanaa,
näyttääkseen puhtaat vedet.
Virkistävän kuohun, joka virtaisi,
hetkessä.

Äänesi on samettia,
tosin vain sanontana.
En pidä sametista.
Silkki sopisi paremmin.
Selvä, silkkiä.

Kylmät väreet,
kuin Tundran omistava tuuli,
leviävät päästä,
kohti keskiötä,
saavuttaen pian,
varvastuntuman.

Pidän äänestäsi.
Muusta en tiedä,
koska puhut muille.
Vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti