torstai 27. kesäkuuta 2013

Luopio


Petin luottamuksesi,
annoin asioiden valua,
luiskahtaa kiireen sekaan.
Muistojen viemäriin.

Niin kuin korostin tarvetta,
luoda turvallisuudentunne,
Saharan hiekassa,
viilentävä keidas.

Osoitin sen olevankin kangastus,
halo. Päässäni.
Minun luonani, minussa.

Olen luopio, anteeksiantamaton moukka.
Kusipää, idiootti.

I rest my case.

Täysi paska.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti