Olen seisova vesi

Olen seisova vesi,
huojuvan koivun,
hennolla kämmenellä,
lehden poimussa.

Tuuli on tulossa,
saapuvat kylmät syksyt.
Katso minua nyt,
kun vielä voit peilata,
itsesi tunnistaa,
sileästä pinnasta,
silmieni kajosta.

Kohta tipahtaa,
ensimmäinen pisara,
kohti aavoja laaksoja,
meriä kyntää,
isot laineet.

Silloin on myöhäistä,
kohentaa jakausta,
vinkata silmää,
purra huulta,
surrata, hurrata.

Olen seisova vesi,
kellastuvalla lehdellä,
poimun avautuessa,
paineessa antautuva.

Tip.