Kosteusvaurio

Sataa sataa, ropisee.
Tämän maan kohtalona,
on kyynelvuo.

Kostea toteamus,
tummana laukkaava Mustang,
vapauden tasangoilla,
sulaen maisemaan,
kavioiden tallatessa maan poveen,
pölyn, joka nyt on jo vellinä,
muistoina kuivuudesta.

Sataa ja ropisee,
tulee ja menee,
meidän katsellessa sivusta,
homeisella puujakkaralla.

Kosteusvauriona.