Tartu minuun,
kuin keväiseen hetkeen,
raskaan talven jäljiltä,
kylmenneenä.
Sulatan jäiset kahleet,
ne jotka pohjoisten tuulien,
piiska oli luonut,
tarrautuen kaulallesi.
Hengitä syvään,
iloista kevättä,
uuden syntymää,
vanhan karstoittuessa taustalle.
Tartu nyt,
tarjoan vain itseni,
leskenlehtien välissä rikkaruohojen vuo.
Luonnollisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti