Outo lintu, ihmiseksi.
Siivet kuin tehty kulkemaan,
omia tuulisia reittejä,
suojattomia paikkoja.
Ihmisten parissa,
outo lintu,
lehauttelee pyrstöään,
näyttää kuinka,
pöyhennetään,
mattoa jalkojen alla.
Lehahda tiehesi,
outopakkaus.
Sinun paikkasi ei ole meidän muistoissamme.
Takapaksussa, tyynessä,
poudassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti