Olen vetänyt päälleni häpeän peiton,
jo lapsena ojentanut pienet sormeni kohti kulmaa,
ja sujauttanut itseni alle.
Olen varonut kurkistelemasta,
liian pitkään, liian hartaasti,
peittoni alta, julmia käärmeitä,
katalia tuulia,
hymyileviä pahuuksia.
Olen kierinyt peittoni alla,
kuumuudessa hikoillut,
tavan takaa varpaitani vilvoitellut,
mutta suurempaan vaaraan en ole itseäni
asettanut.
Tai luulin niin, typerä pääni.
Alasti olen maailmaan tullut,
alasti vaatteideni alla.
Luulin, muut tiesivät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti